tiistai 5. helmikuuta 2013

Juhlapaikka

Nyt kun on päästy tutustumaan jonkin verran, niin ajattelin aloittaa tämän hääsuunnitelmien purkamisen yhdellä isoimmista asioista, nimittäin juhlapaikalla.

Minulle oli täysin selvää, mitä juhlapaikalta vaadin ja sen vuoksi paikat jäivät aika vähiin.
1. Halusin ison tilan, johon kaikki n. 100 vierasta mahtuu hyvin ja he näkevät ohjelman hyvin.
2. Tilassa piti olla oikea lava, ei siis mitään 10cm korkeaa räpellystä. Tämän kun yhdistää tuohon ensimmäiseen vaatimukseen, niin soppa on jo valmis.
3. En halunnut mitään uudenkarheaa tilaa, vaan juhlapaikassa tuli olla jokin ihana vanha fiilis ja arvokas ulkomuoto oli plussaa. Tämä siitäkin syystä, että paikka ei vaatisi niin paljon koristeluita, kuin ehkä joku perus seurantalo (saan vieläkin kylmiä väreitä pelkästä ajatuksesta, että pitäisi juhlia keskellä puolapuita...).
4. Paikkaan saisi tuoda omat ruuat ja juomat.

Soppa oli siis valmis.

Ensin yksi hyvistä vaihtoehdoista oli Mäntän Klubi, missä olen joskus itsekin ollut esiintymässä, joten tiedän millainen paikka on kyseessä ja millaista siellä on myös esiintyä :) Paikka on ihan uskomattoman upea ja siellä olisi ollut mukavasti myös yöpymismahdollisuus. Päädyimme kuitenkin lähemmäksi kotiamme - eli Mansesteria nääs, koska faktahan nyt on, että ihmisten on huomattavasti helpompi matkustaa kauempaa kohti Tamperetta ja löytää yöpymispaikka ym. täältä, kuin suunnilleen keskeltä mettää. Lisäksi Mäntän Klubilla on A-oikeudet ja oma pitopalvelu.
Mutta kattokaa ny kuinka hiano se on!!



Koska Mäntän Klubi ei sopinut täysin meidän tarpeisiimme, lähdimme metsästämään jotain lähempää kotiseutuja. Tässä vaiheessa muistin, että olin joskus katsellut Nokian Kerholaa, mutta todennut sen sitten jollain tavalla epäsopivaksi (lieneekö ollut tuntitaksalla hinnoittelu). Nyt kuitenkin katsoin paikkaa täysin uusin silmin ja totesin, että paikkahan täyttää kaikki kriteerini, mitä kunnon natsimorsiamena olen keksinyt. (Minä sitten muuten vihaan sanaa morsian. Kivaa olla sellainen.)

Kerhola on otettu käyttöön 1930-luvulla, joten se sopii tunnelmaan kuin nenä päähän. Tilat ovat ihanan arvokkaan tuntuiset ja sitä tilaa itseään on vaikka kuinka. Lava on suuri ja sinne mahtuu isompikin bändi (meillehän ei mitään pientä trubaduurijoukkoa ole tulossa..) JA siellä on hyvä takahuonekin! Bäkkäribileet, jee!

Parasta tässä Kerholan valitsemisessa juhlapaikaksi on se, että hyvä ystäväni on menossa tänä lauantaina naimisiin siellä, joten pääsen sniikkailemaan ja kokemaan itse vieraan osalta, millainen paikka on juhlatilana.

Kattokaa ny, kauhee määrä natiaisiaki mahtuis saliin! (meillähän tosin lapsia ei ole vieraslistalla..)
 


 

Parempia kuvia ei interwebsistä löytynyt, mutta jos joku haluaa, niin voin kuvailla seuraavan kerran siellä käydessäni itse.

Vihkipaikkaan palaan myöhemmin, sillä se pysyköön vielä salaisuutena, kunnes kutsut on saatu vieraille. Mutta kirkkoon ei olla astelemassa, tulkoon se selväksi jo tässä vaiheessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti